Suomen miesten fieldlacrossen maajoukkue raivasi tiensä San Diegon MM-kisoihin Puolan Wroclawissa pelatuista MM-karsinnoista. Jatkopaikka näytti kahden ottelun jälkeen erittäin epätodennäköiseltä, mutta joukkue selviytyi lopulta karsinnoista jatkoon pienimmällä mahdollisella erolla, sillä kisapaikan ja karsiutumisen erotti lopulta vain yksi maali. Vaikeista lähtökohdista turnaukseen lähtenyt Suomen joukkue ylsi kisoissa maksimisuoritukseen, sillä joukkueella oli ennen kisoja vain yksi yhteinen harjoitus kisoihin lähtevällä joukkueella. Lisäksi joukkuetta piinasivat epäonnisesti juuri ennen turnausta ajoittuneet koronatartunnat, jotka rasittivat pienemmällä kokoonpanolla pelannutta joukkuetta entisestään.
Kahden ensimmäisen kisapäivän saldona 0 pistettä
Ranska - Suomi 9:8 (2:3, 4:1, 1:2, 1:2, 1:0)
Suomen urakka MM-karsinoissa alkoi 12.4 tiistai-illan ottelulla Ranskaa vastaan. Ennakkoarvioissa Ranskan kuviteltiin kuuluvan lohkon altavastaajiin, mutta turnauksen alettua oli käsitys muuttunut. Gallian kukonpojat olivat saaneet vahvistuksia Pohjois-Amerikasta ja vastustajan kommunikointikieli kuulosti suomalaiseen korvaan enemmän Yhdysvaltojen itärannikon aksenteilta, kuin ranskalta. Ensimmäinen vartin jakso meni Suomen nimiin. Ajassa 01:15 Robert Raittila
vei Suomen johtoon, mutta vain reilun kahden minuutin päästä Ranska oli hankkiutunut 2-1 johtoon. Erän loppupuolella Anssi Kaisalmi
tykitti Suomen tasoihin ja sama mies viimeisteli tilanteeksi 2-3 jakson viimeisellä minuutilla. Toista jaksoa ehti kulua vain 15 sekuntia, kun pallo oli jo Suomen maalissa ja tilanne tasan. Reilua minuuttia myöhemmin Mathias Timonen
vei Suomen jälleen johtoon, mutta ranskalaisten vastaus oli kova, sillä joukkue teki seuraavat kolme osumaa ja puoliajalle mentiin Ranskan johtaessa 6-4. Kolmannella jaksolla Suomi tasoitti pelin Raittilan ja Tuomas Tilkasen
maaleilla, mutta jakson loppupuolella Ranska oli mennyt jälleen johtoon. Viimeisellä jaksolla Suomi tarrasi tiukasti pelin voitosta kiinni Raittilan kolmannella osumalla ja ajassa 57:34 syntyneellä Alex Kiviniemen
maalilla. Vajaat puolitoista minuuttia ennen loppua Ranska tuli väkisin tasoihin Justin Rosenbergin vastustamattomalla laukauksella. Juuri ennen erän loppua Suomi sai ylivoiman ja pääsi aloittamaan myös jatkoajan ylivoimalla. Tulosta ei kuitenkaan syntynyt ja Ranskan vaarallinen hyökkäys rankaisi pian armotta ja ottelu päättyi jatkoajalla maalein 9-8 Ranskan hyväksi. Epätasaisesti, mutta tiukasti taistellut Suomi oli voitossa kiinni, mutta ranskalaisten hyökkäysvoima oli joukkueelle lopulta liikaa. Ranskan liukkaasti liikkuneet James Barlow ja Justin Rosenberg viimeistelivät yhteensä 6 osumaa.
Suomi - Hollanti 4:10 (1:2, 1:5, 1:1, 1:2)
Turnauksen toinen ottelu tuli vastaan nopeasti, sillä ottelu Hollantia vastaan alkoi keskiviikkona 13.4 jo kello 11.30. Suomi aloitti ottelun epävarmasti ja alkua varjostivat harhasyötöt ja helpot pallonmenetykset. Hollanti aloitti maalinteon, mutta ajassa 9:25 Suomen Niro Laulajainen
tasoitti pelin uran ensimmäisellä maajoukkuemaalillaan. Puolustusvoimien urheilukomennuksella ollut 18-vuotias Niro otti hyökkäysalueella pallon haltuun, ohitti vastustajan ja ampui pallon verkkoon, kuin olisi tehnyt hommaa ennenkin. Laulajaisen maali jäi ottelun harvoiksi ilon hetkiksi, sillä Hollanti alkoi viedä ottelua yhä selkeämmin, eikä Suomella ollut vastausta Hollannin kokonaisvaltaiseen pelaamiseen. Hollanti hallitsi pelivälinettä, eikä Suomi päässyt riistoihin, jonka lisäksi vaikeuksia oli aloitusympyrässä, jossa aloitukset menivät hollantilaisille numeroin 14-4. Puoliajalle mentäessä Hollanti johti jo 2-7. Suomi ei saanut juuri minkäänlaista kiriä aikaiseksi toisella puoliajalla. Ottelun loppunumerot menivät ansaitusti oranssipaidoille maalein 4-10.
Pakkovoitto, pakkovoitto, pakkovoitto
Suomi - Ruotsi 8:7 (1:1, 4:1, 2:2, 0:3, 1:0)
Tilastollisten todennäköisyyksien valossa Suomen MM-kisapaikka näytti lähes mahdottomalta, mutta Suomen joukkueessa asiaa ei edes ajateltu, saati spekuloitu. Torstai-illan pääottelussa vastaan asettui Ruotsi ja joukkueen oli helppo lähteä otteluun, sillä vain ja ainoastaan voitolla oli merkitystä tavoitteen kannalta. Ottelu alkoi hienosti, sillä Anssi Kaisalmi
vei Suomen johtoon vain reilun minuutin pelin jälkeen. Avausjakso pelattiin tasan, mutta toisesta jaksosta kehkeytyi varsinainen suomalaisilotulitus, sillä Suomi rankaisi Ruotsia peräti neljästii. Maalintekijöinä toimivat Robert Raittila, Mathias Timonen, sekä Kaisalmi, joka kahdella osumallaan viimeisteli hattutempun. Ruotsi osui jakson lopulla ja kolmas jakso pelattiin tasan 2-2. Suomen maaleista vastasi Alex Kiviniemi kahdella tyylikkäällä yksilösuorituksellaan. Ottelun viimeinen jakso oli Suomen kannalta synkkä ja se oli juuri sitä materiaalia, mistä suomalaisen penkkiurheilijan pahimmat painajaiset on tehty. Varhaisessa vaiheessa Ruotsi kavensi tilanteeksi 7-5. Ennen viimeisen minuutin käynnistymistä Suomi sain pallon hyökkäysalueelle ja otti aikalisän ajassa 58:47 suunnitellakseen tarvittavat pelit voiton varmistamiseksi. Pallo menetettiin pian ja Ruotsi sai tuotua pallon Suomen kenttäpuoliskolle, jonka jälkeen oli Ruotsin aikalisän aika. Peli lähti käyntiin, Suomi riisti pallon, mutta ei saanut sitä haltuunsa, syöttö vapaalle pelaajalle ja pallo Suomen maaliin ajassa 59:18, tilanne 7-6. Seuraavassa aloituksessa Ruotsi sai pallon ja oli jo etenemässä kohti maalipaikkaa, mutta huonon syötön jälkeen myötä Kiviniemi poimi pallon ja eteni kohti Ruotsin kenttäpäätyä. Kiviniemi antoi pallon eteenpäin hienosti pelanneelle Andy Matias:lle, joka jakoi pallon eteenpäin vapaalle pelaajalle. Pelikellossa aikaa 16 sekuntia ja Suomen tarvitsisi vain kuluttaa loput sekunnit ja voitto varmistuisi.
Valitettavasti tilanteen paine, adrenaliini ja Ruotsin tyhjä maali sai Suomen pelurin tekemään virhevalinnan. Heikko laukaus kohti maalia ja pallo oli Ruotsin maalivahdin hallussa, kun aikaa oli jäljellä 14 sekuntia. Pitkä syöttö vapaalle pelaajalle keskialueella, joka jakoi pallon eteenpäin maalin eteen leikanneelle hyökkääjälle, joka ampui pallon ohi ottelussa hienosti torjuneen Riku Jokelan, vain seitsemän sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Suomen kahden maalin johtoasema suli nollaan lopulta vain 35 sekunnissa.
Jatkoajalla Ruotsi sai pelivälineen haltuunsa, mutta Joakim Miller
katkoi Ruotsin hyökkäyksen ja pelasin pallon Kiviniemelle, joka haastoi Ruotsin puolustusta ja sai laukauksen aikaan, jonka vain vaivoin Ruotsin maalivahti sai torjuttua kyynärpäällään. Jatkotilanteesta Ruotsi sai ryövättyä pallon, mutta seuraava hyökkäys kariutui heikkoon syöttöön ja paikalla irtopallossa oli jälleen Kiviniemi, joka pian rynnisti kohti hyökkäysaluetta jättäen sinikeltaiset taakseen. Maalintekopaikka avautui Kaisalmelle, jonka veto viuhui kuitenkin maalin ohi. Suomi sai pidettyä pallon hallussaan myös Miika Helmisen
yrityksen jälkeen ja pallo pelattiin Kaisalmelle hyökkäysalueen yläsektoriin. Kaisalmi haastoi Ruotsin lyhytmailaisen puolustajan, sai kädet vapaaksi ja laukoi pallon etukulmasta sisään, Suomi voittaa jatkoajalla 8-7! Suomen koko vaihtopenkki oli jo puolimatkassa kohti maalivahti Jokelaa, ennen kuin maali oli virallisesti ehditty tuomita maaliksi. Suomen voiton takuumiehinä olivat Suomen puolustus Riku Jokela viimeisenä lukkonaan, sekä Andy Matias, joka kaapi elintärkeitä aloitusvoittoja. Man of the match oli kuitenkin Kaisalmi, joka pelasi vapautuneesti rankaisten Ruotsia peräti neljällä maalilla. Voiton myötä Suomen teoreettiset mahdollisuudet olivat yhä hengissä. Lisäksi ottelu oli ensimmäinen voitto Suomen fieldmaajoukkueen päävalmentajalle Pentti Pekkoselle ja valmentaja Mika Wickströmille, sekä Suomen historian ensimmäinen voitto Ruotsista fieldlacrossen arvokisoissa.
Belgia - Suomi 2:8 (0:4, 1:3, 0:0, 1:1)
Perjantai 15.4 oli Suomen joukkueelle jälleen varsin tavallinen, sillä ottelusta tarvittiin jälleen voitto, eikä muut tulokset olisi olleet kelvollisia. Belgian oli hävinnyt lohkon muille joukkueille kohtalaisen selkeästi, joten Suomi lähti otteluun ennakkosuosikkina. Suomi oli avauspuolikkaalla tarvittavan vahva, joukkue teki tasaisesti maaleja ja 30 minuutin peliajan jälkeen tilanne oli Suomen hyväksi 1-7. Risto Suontausta
ja puolustaja Joakim Hlavaty
maalasivat itsensä komeilla maaleilla suomalaisten arvokisamaalintekijöiden kaanoniin. Isosta maalierosta huolimatta ottelu ei ollut lainkaan niin selkeä kentällä, mitä tilastot näyttävät. Suomen maalissa pelasi nuori debytantti Mikael Kuisma, joka joutui venymään pallon tielle toisella neljänneksellä peräti 7 kertaa ja joukossa oli mukana lukuisia pelastuksia. Yhteensä 9 kertaa torjunut nuori maalivahti sai ansaitusti suitsutusta pelin jälkeen vastustajalta ja ympäri maailmaa ottelulähetystä seuranneilta katsojilta. Ottelun toinen puoliaika oli laiskemman puoleista pelailua ja ottelu päättyi Suomen 2-8 voittolukemiin. Suomi ei esittänyt ottelussa ihan parastaan, mutta teki riittävän määrän voiton ja pisteen varmistamiseen.
Tulos tai ulos
Norja - Suomi 1:4 (1:0, 0:0, 0:1, 0:3)
Lauantai päivään tultaessa tilanne oli Suomen karsintapaikan osalta seuraava. Neljän lohkon karsintaturnauksessa kisoihin pääsisi jokaisen lohkon kaksi parasta, sekä kolme parasta kolmanneksi sijoittunutta. Lohkoissa A ja B oli 6 joukkuetta, kun taas lohkoissa C ja D oli 5 joukkuetta. Jotta kaikilla olisi sama määrä otteluita, oli C ja D lohkon pelattava ristiin toisen lohkon joukkueita vastaan, sillä periaatteella, että lohkon C 1. sijoittunut pelaa D lohkon 1. sijoittunutta vastaan ja niin edelleen. Ristiinkarsinnan pisteet kuitenkin laskettaisiin oman lohkon pisteisiin. Suomen lohkossa C, Hollanti oli voittanut kaikki ottelut ja se johti lohkoa 4 pisteellä. Toista sijaa pitivät Ruotsi, Suomi ja Ranska kahdella pisteellä. Tasatilanteessa keskinäisen järjestyksen ratkaisisi keskinäisten otteluiden maalisuhde ja kun Ruotsilla lukema oli +1, Suomella 0 ja Ranskalla -1, tarkoitti se sitä, että voittamalla viimeisen ottelun, Suomi olisi varmuudella kisoissa.
Lauantain ottelussa vastaan asettui väkivahva Norja, joka oli valmistautunut MM-karsintaan pelaamalla harjoitusotteluita ja leireilemällä aktiivisesti. Tasainen, urheilullinen ja pallovarma Norja oli ottelun alusta asti vaarallinen, mutta Suomen puolustus oli varsin terävä ja keskittynyt. Kun avausjaksoa oli pelattu 10 minuuttia, meni Norja johtoon. Avauspuolikkaalla Norja hallitsi peliä aloitusympyrässä ja Suomi joutui puolustamaan pitkiä jaksoja. Suomen maalilla Riku Jokela oli kuitenkin noitunut maalin, sillä jos Riku ei torjunut palloa itse, hoitivat tolpat homman miehen puolesta, sillä Norja osui maalirautoihin ottelussa peräti 5 kertaa. Ottelun puoliajalle mentiin kahden jakson jälkeen tilanteessa 1-0, mikä on lacrosseottelulle varsin epätavallinen puoliaikatilanne. Ajassa 35:52 Suomi sai apua ottelun tuomaristolta, joka käsimerkein näytti Suomelle kuuluneen pallon väärään suuntaan. Tilanteesta hämääntyneet norjalaiset jättivät maalin eteen täysin vapaaksi Robert Raittilan, joka sai pallon vihellyksen jälkeen peliin laittaneelta Mathias Timoselta, eikä Raittila erehtynyt avopaikasta. Maali teki Suomen pelille hyvää, sillä ottelun aikana vaarallisimmat maalipaikat olivat menneet lähes kokonaan Norjan nimiin.
Neljännelle jaksolle lähdettiin siis tilanteesta 1-1. Kahden joukkueen yli kahden vuoden valmistautuminen peruuntuneine kisoineen ja koronataukoineen ulosmitattaisiin nyt mitättömässä 15 minuutin ajassa ja tilanne oli varsin selvä kummallekin joukkueelle: voitolla mennään kisoihin ja tappiolla rankka uurastus vedetään vessasta alas. Neljännen jakson toisella minuutilla Suomi tarrasi kiinni voitosta. Tilanne lähti liikkelle, kun jälleen vahvasti pelannut Joakim Miller
riisui pallon norjalaishyökkääjältä ja maapallossa oli ensimmäisenä Kai Erkkilä, joka terävillä jaloillaan lähti nostamaan palloa kohti Norjan aluetta. Erkkilä löysi Kiviniemen ja Suomi pääsi ylivoimahyökkäykseen. Kiviniemi löysi vapaana olleen Kaisalmen, joka tälläsi sydämensä kyllyydestä ilmaa repivän laukauksen verkon perukoille, tilanne Suomelle 1-2. Reilu 5 minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi meni jo 1-3 johtoon, kun Miika Helminen
tarjoili syötön Raittilalle, joka pääsi yllättämään Norjan maalivahdin. Norjalla oli viimeisellä jaksolla omat paikkansa, mutta kaiken nähnyt ja torjunut Jokela loisti maalillaan mainiosti pelanneen puolustuksen viimeisenä lukkona. Ottelun lopullinen ratkaisu nähtiin puolitoista minuuttia ennen loppua. Joakim Hlavaty
riisti pallon puolustusalueella norjalaisilta ja pallo saatiin pelattua yli keskiviivan, jonka jälkeen Suomi otti aikalisän, kun aikaa oli jäljellä pelikellossa 67 sekuntia. Ruotsi-ottelusta viisastuneena Suomi laati paremman suunnitelman loppuhetkille. Peli laitettiin käyntiin ja pallo pelattiin Kiviniemelle, joka ymmärsi pelin hengen; juokse henkesi edestä. Alex pinkoi pallon kanssa karkuun riistoa yrittäviltä norjalaisilta, jotka tulivat kannoilla miehissä, mutta vikkeläjalkainen suomalainen onnistui harhauttamaan karvaajat ja latu avautui tyhjänä ammottavalle maalille. Kiviniemi ei ottanut riskejä, vaan sijoitti pallon pussiin näyttävän crease diven päätteeksi. Aloituksen jälkeen pelikellon viimeiset sekunnit pelattiin loppuun ja hurjat suomalaisjuhlat olivat valmiina alkamaan.
Ottelun ratkaisun avain löytyi Suomen joukkueen puolustuspäästä. Suomen koko puolustus pelasi loistavasti pelaten turnauksen ylivoimaisesti parhaan ottelunsa, sillä missään osa-alueella ei ollut puutteita, josta todisteena on yksi ainokainen Suomen verkkoon tehty maali. Esiin on nostettava kuitenkin kisojen ensikertalainen Petri Rintala, joka ei tehnyt ottelussa yhtään virhettä, sammutti norjalaishyökkääjiä ja teki tärkeitä syötönkatkoja. Ottelun itsestään selväksi ratkaisuhahmoksi nousi jumalmoodissa palloja torjunut Riku Jokela, joka teki yhteensä käsittämättömät 21 torjuntaa 95% torjuntaprosentilla! Arvokisatasolla ennenkuulumattoman suorituksen arvoa lisää se, että Riku teki uskomattomia pelastuksia lähes varmoista maalipaikoista. Pienempi yllätys lienee, että päätösvihellyksen jälkeen kaikki joukkueen jäsenet juoksivat kilpaa onnitellakseen urotekoihin yltänyttä maalivahtiaan.
Koko turnauksessa Suomen joukkue ylsi maksimisuoritukseen. Suomen joukkueen riveissä pelasi peräti 9 ensikertalaista, jotka kaikki suoriutuivat urakastaan hienosti, jopa loiseliaasti. Bui Trong, Jere Karvonen, Eetu Kivioja, Petri Rintala, Erkka Seraste, Mikael Kuisma, Niro Laulajainen, Jouni Kanniainen, Andy Matias ja Kai Erkkilä
kirjoittivat kaikki mainioilla otteillaan itsensä suomalaiseen urheiluhistoriaan maansa edustajina. Ensikertalaisten sopeutumista kansainväliselle tasolle helpotti maajoukkueen kapteenin Markus Mattilan
panos kentällä ja myös kentän ulkopuolella. Vaatimaton ja esimerkillinen kapteeni urakoi kentällä hurjia minuutteja ratkaisevilla hetkillä ja kun ei pelattu, auttoi hän joukkuetta valmistautumaan seuraavaan otteluun samalla pitäen huolta joukkuehengen kehittämisestä.
Pienin mahdollinen ero
Urheilussa voittajan ja häviäjän ero on joskus mitättömän pieni. Lacrossessa voittajan ja häviäjän erottaa toisistaan pienimmillään yksi maali. Yksi maali oli myös ero, jolla kisapaikka ratkesi. Päätöspäivänä Ruotsi ja Ranska voittivat myös omat ottelunsa, mikä tarkoitti sitä, että joukkueiden keskinäinen maaliero ratkaisi järjestyksen. Maalieron myötä lohkon toinen oli Ruotsi ja yhden maalin heikommalla saldolla Suomi, Ranska jäi kisoista yhden maalin heikommalla erotuksella. Tekemällä yhden maalin enemmän Ruotsia tai Suomea vastaan, olisi Ranska ollut kisoissa. Lohkon tasaisuutta ja monimutkaisuutta kuvaa se, että ranskalaiset luulivat selvinneensä kisoihin vielä tunteja otteluiden päättymisen jälkeen.
Jossitella voi monella tapaa, mutta peli on aina rehellinen. Jos kysytään, että ansaitsiko Suomi päästä jatkoon, vastaus on, että aivan taatusti. Viimeisen ottelun jälkeen raskaasti pettyneet norjalaiset tulivat onnittelemaan voitosta ja toivottamaan menestystä MM-kilpailuihin täysin pyyteettömästi, mikä on loistava osoitus joukkueen hienosta urheiluhengestä.
Kahden ensimmäisen tappion jälkeen Suomen joukkueen mahdollisuudet päästä MM-kisoihin olivat alle 5% luokkaa. Joukkue otti kuitenkin sen, mitä oli tarjolla ja raapi väkisin kisoihin tarvittavat voittavat suoritukset, sekä kolme voittoa. Oliko tie kisoihin raskas, likainen ja taatusti traumaattinen Suomen valmennusjohdolle? Vastaus on kyllä. Olisiko tie voinut olla toisenlainen? Vastaus on ei. Joukkueen tie MM-kilpailuihin oli ainutlaatuinen, epätäydellinen, rosoinen ja samalla niin kertakaikkisen kaunis. Tälle joukkueelle on vaikea kuvitella mitään muunlaista tarinaa.
Suomen miesten maajoukkue haluaa kiittää tukijoitaan ja kannattajiaan. Ilman teitä ei olisi meitä!
Suomen maajoukkue | European Lacrosse Qualifiers 11.-16.4.2022
Bui, Trong #36
Erkkilä, Kai Augusto Arvo #49
Helminen, Miika Kullervo #25
Hlavaty, Joakim Jan Juhani #68
Jokela, Riku Samuel #44
Kaisalmi, Anssi Tapani #33
Kanniainen, Jouni Sakari #79
Karvonen, Jere Kristian #13
Kiviniemi, Alex Lassi Mikael #21
Kivioja, Eetu Juhani Matinpoika #28
Kuisma, Mikael Johannes #48
Laulajainen, Niro Oskari #24
Matias, Andrew #52
Mattila, Markus Juhani #71
Miller, Joakim Erik Alexander #18
Raittila, Robert Aleksi #61
Rantanen, Akseli Harri Kalevi #88
Rintala, Petri Juhani #45
Seraste, Erkka Oskari #22
Suontausta, Risto Jarinpoika #8
Tilkanen, Tuomas #4
Timonen, Mathias Alexander #42
Pentti Pekkonen, päävalmentaja
Mika Wickström, valmentaja
Jenni Vainionpää, taikuri